Aamupalan tärkeys – tarua vai totta?

Kategoria: ravitsemus

Tutkimuksellista tietoa aamupalasta

Useimmissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan on näyttöä siitä, että jokaisessa ikäluokassa aamupalalla on merkitystä terveyteen ja hyvinvointiin (Marangoni, ym. 2009). Vaikka suomalaisen Finravinto-tutkimuksen (2012) mukaan 92 % miehistä ja 96 % naisista syö aamiaisen, italialaisen tutkimuksen mukaan vain noin 30 % syö laadullisen aamupalan  ja monet aikuiset tyytyvät aamupalalla pelkkään kahviin (Marangoni, ym. 2009). Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset miehet jättivät aamupalan muita useammin syömättä (Finravinto 2012). Keski-Rahokonen, ym. (2003) toteavat, että aamupalan poisjättämisellä on yhteys tupakointiin, epäsäännölliseen liikuntaan, ylipainoon, alhaiseen koulutustasoon sekä alkoholin käyttöön.

Vapaapäivinä sekä kotipäivinä aamiaista syötiin useammin kuin työpäivinä. Työikäisten miesten ja naisten päivittäisestä energiansaannista aamupalan osuus oli keskimäärin 18 % (Finravinto 2012). Aamupalan väliin jättämisellä voi olla moninaisia vaikutuksia. Marangoni, ym. (2009) raportoivat, että kestävyys voi kärsiä fyysisessä suorituksessa. Myös älyllinen toimintakyky saattaa heikentyä. Kokemuksesta väittäisin, että aika harva lähtee aamulla lenkille tyhjällä vatsalla, jos tavoitteena on saada laadukas harjoitus. Tutkimukset eivät näytä toteen myöskään väittämää, että rasva-aineenvaihto lähtisi paremmin käyntiin ilman aamupalaa kuin lenkin jälkeen nautittuna.

Aamupala luo hyvän pohjan päivän säännölliselle ruokailulle. Aamiainen täyttää yön aikana tyhjentyneet energiavarastot. Aamupalan jälkeen jaksaa paremmin työskennellä, kun keskittymiskyky on hyvä ja mieli virkeä (Syväkorpi, ym. 2014). Tätä tukee myös tutkimus, jossa havaittiin aamiaisella saavutetun tasaisen veren glukoositason auttavan kognitiivisten toiminteiden kuten työmuistin toiminnassa (Nilsson, ym. 2012).

aamukahvi

Painonpudotus ja -hallinta

Cambridge Ohjelma ohjaa painonpudottajaa heti alkuvaiheesta säännölliseen ateriarytmiin, aloittaa sitten miltä tasolta tahansa. Kuten aikaisemmissa teksteissä huomaamme, pääaterioiden, johon aamupalakin kuuluu, poisjättäminen kostautuu useimmiten päivän aikana. Alimmilla tasoilla aamupala voi olla puuron lisäksi jonkin muukin Cambridge-ateria. Itse kannustan puuron syömisen aloittamiseen, sillä se tuo tulevaisuuteenkin tottumuksen terveellisestä ja täysipainoisesta aamupalasta. Yksilöllisyyttä ja elämäntilannetta täytyy kuitenkin kunnioittaa.

puuro

Cambridge-puurossa on 148 kcal.

Makuvaihtoehtoina löytyy kaneli-omena tai maustamaton original-puuro.

leivät

2 palaa Vaasan ruisleipää becelillä, kalkkunalla, juustolla ja kirsikkatomaatilla sisältää noin 220 kcal.

Kannattaa tutustua myös Iltakalori jää aamukaloria helpommin vyötärölle tutkimukseen vuodelta 2013:
Vyötärölle-tutkimus, Lääkärilehti 

Lähteet:

Helldán A., Raulio S.,ym. (2013) Finravinto 2012-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 25-29.
[Online]. [Viitattu 3.2.2015]. Saatavissa
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110839/THL_RAP2013_016_%26sliitteet.pdf?sequence=1

Jyväkorpi S., Männistö K., Sertti P. (2014) Syö itsellesi hyvä olo. Saarijärvi: Fitra Oy. 21.

Keski-Rahkonen A., Kaprio J., Rissanen A., ym. (2003) Breakfast skipping and health-compromising behaviors in adolescents and adults. European Journal of Clinical Nutrition. 57. Nature Publishing Group. 842.
[Online]. [Viitattu 3.2.2015]. Saatavissa
http://www.nature.com/ejcn/journal/v57/n7/full/1601618a.html

Marangoni F., Poli A., Agostino C. ym. (200) A consensus document on the role of breakfast in the attainment and maintenance of health and wellness. Act Biomed; 80: 166-171.
[Online]. [Viitattu 3.2.2015]. Saatavissa
http://www.ceereal.eu/documents/marangoni.pdf

Nilsson A., Radeborg K. Björck I. (2012) Effects on cognitive performance of modulating the postprandial blood glucose profile at breakfast. European Journal of Clinical Nutrition. Macmillan Publisher Limited. 1040.
[Online]. [Viitattu 3.2.2015]. Saatavissa
http://www.nature.com/ejcn/journal/v66/n9/full/ejcn201280a.html