Jäikö joulu päälle?

Kategoria: yleiset

Jäikö joulu päälle?

Joulu alkaa olla ohi ja uusi vuosi lähestyy. Joulun aikaan kuuluu rento olo läheisten kanssa ja olennaisena osana monilla siihen kuuluu hyvä ruoka ja juoma. Jos kolmena päivänä herkuttelee, ei se ole maailman loppu. Itse en asiakkailleni heiluttele sormia, että älä tee noin tai noin. Jaan tietoa, jotta jokainen tekee tietoisesti valintoja ruokien suhteen ja muistaa annoskoot. Jouluähky kuulostaa aina hauskalta, mutta eihän se sitä ole. Miksi täytyy syödä niin paljon, ettei pysty enää nauttimaan pyhistä?

Juominen

Suomalaisten joulukulttuuri on muuttunut ja suurella osalla joulupöytään kuuluu viini. Usein valitaan raskaita punaviinejä, jotka edesauttavat raskasta oloa. Viineistä tulee extrakilokaloreita, mutta siinä missä muussakin, toimii kohtuus. Kuitenkin kannattaa muistaa pitää joulupöydässä mukana vettä, vichyä tai hanavettä vaikka marjoilla tai sitruunalla maustettuna. Tätä tapaa kannattaa pitää mukana myös arjessa. 

Kilokaloreita

Elintarvikeselosteen lukeminen kannattaa opetella tavaksi painonpudotus- ja hallintavaiheessa. Me suomalaiset tiedämme paljon ravitsemuksesta ja siitä, mitä saa syödä. Silti siellä tulee usein yllätyksiä, muustakin kuin suklaasta 🙂 Finelin sivuilta löytyy luotettavasti suurimman osan ruokien kilokalorit ja muutkin ravintosisällöt. Ei se ole aina pelkkää kilokaloria, kannattaa katsoa määrissä myös rasvaa ja suolaa esimerkiksi.

Jouluisten ruokien kilokaloreita

Tiesitkö mitä juustoissa on kilokaloreita? Juuston rasvapitoisuus vaikuttaa sen kilokalorimäärään ja rasvan osuuteen merkittävästi. Esimerkiksi valkohomejuustoista Castellon Creamy White-juustossa on 410 kcal/100g. 

Itse tykkään mädistä todella paljon. Mutta siihen kuuluu mukana sipuli, joka ei ole paha. Mutta mutta, smetanassa onkin jo sitten enemmän kilokaloreita; 390 kcal/100g. Tämä yhdistelmä tarjoaa taas ihan kiitettävän extrakilokaloripommin. Se on ihana makuelämys silloin tällöin, mutta ei todellakaan mitään arkiruokaa. Onneksi mäti on aika tyyristä, joten ei sitä kovin usein voikaan syödä.

Yksi omista joulujälkiruokaherkuista on Valion kausirahkat sekoitettuna kermaan. Onneksi niitä ei syödä liikaa, mutta eivät nekään mitään kevytruokavaihtoehtoja ole. Luumukanelirahkassa on 160 kcal/100g, ja Valion kuohukermassa on 340 kcal/100g. Silti se on parempi vaihtoehto kuin suklaa, esimerkiksi Tobleronessa on 535 kcal/100g. Mandariinit ovat tähän aikaan vuodesta herkullisia ja koukuttavia. Kuoritussa mandariinissa on Finelin mukaan 45 kcal/100g, ja keskikokoinen painaa alle 100 g, joten mandariinejä syömällä tuskin kukaan lihoo 🙂

Kuten monta kertaa on todettu, ei sillä ole merkitystä mitä syöt joulun ja uuden vuoden välissä vaan sillä, mitä syöt uuden vuoden ja joulun välissä! Uutena vuotena monet päättävät aloittaa laihdutuskuurin, ostavat salille kausikortin ja muutenkin into muutokseen on katossa. Onnittelut kaikille päätöksen tehneille, kannatan ja kannustan. Silti heittäisin ajatuksen toisin tekemisestä, jos muina vuosina projekti on päättynyt lyhyeen tammikuun alun innostuksen jälkeen. Kun haluamme pysyvää muutosta, meidän täytyy tehdä pitkäkestoisia muutoksia. On hyvä pysähtyä miettimään aidosti omaa motivaatiota, mitä minä haluan? Puolison kommentit vyötärön ympärillä olevasta vanteesta eivät yleensä tuota kovin pitkäkestoista tulosta. Kun teet muutoksen, tee se itsellesi. Ei muille.

Jos jouluna syömme extrakilokaloreita päivittäin, paino nousee väkisin. 200 g suklaata viikossa tekee kilon nousun vaa'alle, jos muuten syödään ennallaan eikä lisätä liikuntaa. Hurjaa. Jos tätä toteutetaan kaksi viikkoa, ylimääräistä tuleekin jo 2 kg. Sitten ajattelemme, että se lähtee yhtä helposti pois. Lähtee se, kun osaa keinot ja tekee sen oikein. Mutta pysyykö se myös pois? Tavat juurtuvat meihin yllättävän helposti ja totumme vääriin rutiineihin. Ei niistä poisoppiminen tapahdu todellakaan sormia napsauttamalla. Toki poikkeuksiakin on.

Ulkopuolinen apu on useimmille korvaamaton. Valmentajalta saa henkistä tukea, tietoa ja vinkkejä. Valmentaja toimii peilipintana, haastaa ja kannustaa, keksii uusia tapoja tehdä asioita. Väittäisin, että omista asiakkaistani kaikki omaavat sen tiedon, miten pudottaa painoa, mutta onnistumiseen on auttanut säännöllinen seuranta, tuki ja suurimmalle osalle laadukkaat Cambridge-ateriat. Ketoosi on auttanut katkaisemaan vanhat rutiinit, ja siitä on lähdetty rakentamaan uudelleen tapaa syödä. Sitä sitten harjoitellaankin tasojen kautta pidempään, jotta muutokset juurtuvat arkeen. Jos Cambridge-ateriat sotivat ajatteluasi, voimme toteuttaa valmennusprosessin myös pelkällä normaaliruokailumuutoksilla. Se on hieman hitaampaa ja vaatii tekijältä enemmän, jotta varmistamme kaikkien ravintoaineiden saannin oikeassa suhteessa. Tiesit varmaan, ettei "kaalisoppadieetit" ole pitkäkestoinen ratkaisu? Ihmedieettejä ei olekaan. Ei Cambridge Ohjelma, ei normaaliruoka, ei rahkadieetti tai proteiinipitoinen ruoka. Kaikkea sallivasti elämästä nauttien.