Menneen tarkastelua vai tulevan unelmointia

Kategoria: mielenhallinta, yleiset

Menneen tarkastelua vai tulevan unelmointia

Vuosi lähenee loppuaan ja ainakin itse pysähdyn aika ajoin miettimään loppuvuotta, mitä sitä on tullutkaan tehtyä tänä vuonna - vuonna 2015. Mitä olen siitä oppinut. Mitä asioita tulen kantamaan mukana ensi vuoteen ja mitkä asiat tulen hautamaan joko hiljaisuudessa tai tietoisena prosessin päätösseremoniana. Osan tiedänkin jo nyt tässä vaiheessa, mutta elämä on prosessi ja ajatukset muuttuvat jatkuvasti. 

Menneen tarkastelua

Viikonloppuna NLP-koulutuksessa teimme voimaannuttavan keskusteluharjoituksen vuoden tapahtumista. Tämä olisi hyvä tehdä jokaiselle ihmiselle pakollisena. Mitä hyvää minulle on tapahtunut tämän lopussa olevan vuoden aikana? Itselleni on tärkeää palata näihin tähtihetkiin ja hakea se tunnelma uudelleen. Tämä toimii erityisesti vaikeina päivinä. Itse mietin myös, ketkä ovat olleet tärkeässä roolissa näiden onnistumisen rakentamisessa. Tässä kohtaa vuotta tulee hetki, jolloin on hyvä pysähtyä kiittämään näitä henkilöitä. Kiitoksen voi tehdä sanoin, lahjanmuodossa tai osan kohdalla riittää hiljainen kiitos mielessä. Siinä kiitoksen flowssa on tärkeää muista myös itsensä kiittäminen. Monessa asiassa tuki toisilta on tärkeä, mutta me itse kuitenkin työstämme asiat loppuun ja toteutamme ne omalla tavallamme. 

Itselläni kiitollisuuden ja kiittämisen aiheita on tänäkin vuonna todella paljon. Saan elää tasapainoista elämää Mikaelin kanssa. Voin jakaa hänen kanssa työelämää ja harrastuksia. Saan häneltä tukea ja positiivista herättelyäkin tarvittaessa. Yksi tähtihetkistä on yhteinen vaikea 24h rogaining-kisamme Saariselällä. Se oli siis todella vaikea, minun historiani vaikein ja kivuliain niin henkisesti kuin fyysisesti. Silti ajan myötä olen unohtanut ne monikerroksiset rakot, sen jäätävän kylmyyden yöllä soilla tai muut haastavat hetket. Mielessäni on se, että vaikeista hetkistä huolimatta jaksoimme jatkaa ja voitimme ajatuksen, että voisimme ehkä istua viikonloppua sohvalla leffaa katsoen. Juu, kyllä sitäkin osataan tehdä, mutta kyllä pitkät suoritukset ovat meille molemmille kuitenkin itsensä voittamista ja henkisten voimavarojen kasvattamista. Meidän tapa ei siis ole välttämättä kaikille se oikea tapa - tärkeää on löytää se itselle toimiva keino kasvaa henkisesesti. 

Muistoissa säilyy videot, tässä kisavideomme Saariselkä elokuu 2015

Ovatko kaikki muistot aina positiviisia?

Itselläni ei ainakaan ole. Pyrin itse, etten kantaisi repussani mukana noita ikäviä energiaa syöviä muistoja. Ratkaisukeskeisen ajattelutavan mukaisesti ne on hyvä tiedostaa, hyväksyä mutta niihin ei kannata jäädä liikaa ”vellomaan”. Eikö se sananlaskukin sano, että p-kasaa ei kannata liikaa tonkia, ettei se ala haisemaan liikaa.

Joskus kuitenkin asiat jäävät vaivaamaan ja niiden yli voi olla vaikeakin päästä. NLP-tekniikat toimivat hyvin tässä, sen olen oppinut. Jos kuitenkaan ei ole mahdollista saada NLP-koutsausta, niin voi kokeilla jotain yksinkertaista yleistä menetelmää, jossa kirjoitetaan paperille se asia, josta halutaan luopua. Sitten paperin voi heittää roskiin tai polttaa takassa. Tämän menetelmän opin jo aikanaan työnohjauskoulutuksessa. 

Hyväksyminen on osa prosessointia. Elämässä on faktoja. Emme voi onnistua aina. Kaikkien ihmisten tarkoitusperä ei ole aina ehkä täysin puhdas. Aina ei voi luottaa kaikkiin ihmisiin. Metsä vastaa siten kun sinne huudetaan. Asiat ovat usein kovin monisävytteisiä, eikä oikein - väärin ajattelu ole ehkä mahdollista. Ennakkoasenteemme saattavat jo sävyttää asioita väärään suuntaan ja toteuma voisi olla parempi jos kykenisi menemää haastavaan tilanteeseen tyhjäpäänä ilman ennakkoasenteita. MUTTA me olemme ihmisiä ja helposti imu vie vanhoihin kaavoihin…

Tulevan unelmointia

Unelmointi on tärkeä osa elämää. Jos emme jaksa unelmoida, elämän tuike sammuu tai ainakin hieman haalenee. Miksi moni meistä jopa pelkää unelmoida, saati unelmoida isosti. Suomalaisten perussanonta pessimisti ei pety pitäisi haudata maan syvimpiin uumeniin ikuisiksi ajoiksi. Aina täytyy toivoa ja haaveilla paremmasta. Vaikka aina ei sitä saisikaan, jo se unelmoinnin hetki on ihana ja voimaannuttava. Nyt on hyvä hetki alkaa valmistautua siihen, mitä ensi vuonna aidosti haluaa. Siihen on monta menetelmää, aarrekarttaa, intuitiivista kirjoittamista, tulevaisuuden muistelua …Mutta jo se, että ostaa itselleen ihanan uuden toivevihon - unelmakirjan, miksi sitä sitten haluatkaaan kutsua. Kirjoitat siihen asioita, joita haluat toteuttaa, joiden haluat toteutuvan. Uskalla toivoa. Uskalla tehdä isojakin toiveita. Mahdottomuuden suurin este olet sinä itse ja sinun pelkosi. 

Näin vuoden lähestyessä loppu uskalla unelmoida. Uskalla unelmoida myös isosti. Vaikka et heti saavuttaisikaan unelmaa täydellisenä, kylvät siemenen maahan ja se lähtee hitaasti sieltä versoamaan.