Kohti Kolia

Kategoria: liikunta, yleiset

Kohti Kolia

Muutama päivä enää ja kohti Kolia lähdetään. Mikaelin UTTF-kilpailusarja on lähestymässä loppuaan ja viikonloppuna jaetaan trailin kokonaiskilpailun voitto, mutta myös Vaarojen Maratonin voitto. Kilpailusarjoja on siellä lyhyistä matkoista maratoniin, tuplamaratoniin ja pisimpään matkaan, joka on se 130 kilometriä.

Viime vuonna tämä matka piti järjestää ensimmäisen kerran, mutta Valio-myrsky muutti suunnitelmia. Kilpailu peruttiin ja lyhenettiin aamulla starttaavaan 86 km kisaan. Tänä vuonna emme tilaa Valio-myrksyn kaveria ja kisa starttaa perjantaina klo 22.00.

Kohti Kolia

Mystinen Koli

Kolille on aika mahtava palata. Kolissa yhdistyy luonnon kauneus, mystisyys ja henkisyys. Asiat ja energiat, joita olen siellä ollessa kokenut, ovat aivan omaa luokkaansa. 

Kolin historiaan kuuluu paljon muinaisuskontojen aikaan henkisten olentojen palvontaa. Ensimmäisellä kerralla olin aikeissa mennä Paha-Kolin puolelle, missä aikanaan tuomitut heitettiin alas kalliolta. Mutta energiat olivat siinä kohtaa sen suuntaiset, etten halunnutkaan mennä sinne. Kolista voi lukea lisää Ylen matkapäiväkirjasta.

Mikaelin treenit coachin näkökulmasta

Viimeinen viikko on varmasti ollut se raskain viikko, kun Mikael on joutunut jättämään treenimäärät minimiin. Selkeästi energiaa olisi juoksemiseen enemmänkin, mutta tässä vaiheessa täytyy alkaa jo vähän keventelemään. 

Treenikausi sujui aika suunnitellusti. Multa vaadittiin loppuaikana hieman enemmän hierontaa, tällä kertaa oltiin enemmän hierontapöydällä kuin futonilla, eli avattiin pohkeita. 

Systemaattisen, suunnitelmallisen treenikauden läpivieminen vaatii lujaa tahtoa, motivaatiota ja paloa siihen, mitä tekee. Se, että aamulla kello soi viideltä, vedät treenivaatteet niskaan ja lähdet juoksemaan töihin sen sijaan, että vedät vielä tunniksi peiton korviin, vaatii mielen vahvuutta. Onko se sitten syntymälahja vai voiko sitä opetella? Itse väittäisin, että tarpeeksi syvä motivaatio ja rakkaus tekemiseen kyllä nostaa sieltä sängyn pohjalta ulos. Tekeminen palkitsee. Onhan se niinkin, että mitä kovemmassa kunnossa on niin fyysisesti kuin psyykkisesti, sitä paremmin jaksaa haastavassa arjessa ja työelämässä. Kasvattaa stressinsietokykyä.

Monet kysyvät tankkaamisesta ennen kisaa, mutta ei hän siihen kovin paljoa aikaa suo. Tärkeää on se, että syömme perusruokaa ennen kilpailua. Itse väittäisin että hyvät yöunet ovat yksi perusasia, joka auttaa jaksamaan kisan alla. Nythän aikataulu tuo omat haasteet, joudumme perjantaina vaihtamaan majoitusta hotellin puolelta mökkiin. Tarkoitus olisi ehtiä hieman lepäämään ennen starttia, mutta katsotaan miten se onnistuu. Pallaksella enemmänkin rentouduttiin ja olemmehan aika kokeneita yhden kisayön valvonnassa. Se toinen on aina itselleni 48 tunnin kisoissa vaikein, koska sitten univelka alkaa jo tuntua. Kun se toisen aamun aurinko sitten pilkahtaa, tulee vähän sama olo kuin Sormusten herrassa, kun Gandalf ratsastaa valkoisella hevosella apujoukkoineen - valoa ja tulevaisuuden uskoa!

Vaarat - täältä tullaan!