Tilaa kauneudelle

Kategoria: mielenhallinta

Tilaa kauneudelle

Elämään kuuluu muutos. Jatkuva muutos, halusimme tai emme. Huomamme sen, tai emme. Mutta maailma ympärillämme muuttuu ja toivottavasti me muutumme sen myötä. Voimme taistella muutosta vastaan tai hyväksyä sen ja mennä muutoksen virran mukana siinä tahdissa kuin haluamme. Välillä on sallittua rannalla olevasta puun oksasta kiinni tai pysähtyä virran keskellä olevalle kivelle ihmettelemään. Mutta virtaa emme saa pysäytettyä. Haluaako kukaan edes pysäyttää?

Muutosprosessi

Sana muutos resonoi meissä erilaisia asioita. Itselleni se on hieman kliseinen, jopa kliininen. Etenkin kun sinne perään lisätään sana prosessi. Minun mielikuvani luovat värit alkavat hiipua joten tässä kohtaa itse joudun pohtimaan sanojen merkitystä ja lähteä miettimään uudelleen, mikä olisi minulle kuvaavampi sana. Prosessi - matka - tai joku muu. Itse tuo sana matka kolahti. Matkalle lähdetään, matkalta tullaan ja matkat eivät lopu koskaan. Matka on positiivinen vaiherikas kokemus, jossa eletään elämää kaikilla aisteilla uutta kokien, uusia ihmisiä tavaten uusissa paikoissa. 

Muutos on väistämätöntä ja hyvä sana sekin. Muutos voi olla positiivinen tai ei niin miellyttävä. Muutokseen liittyy paljon tunteita, usein irtipäästämistä ja luopumista. Onko meidän kokemusten ja elämisen reppu täynnä vai mahtuuko sinne aina lisää ja lisää uutta. Vai onko syytä jossain kohtaa luopua jostain jotta on tilaa uudelle? Hyvin henkilökohtainen kysymys, johon varmasti liittyy se, millaisesta muutoksesta puhumme.

Luopumisen tuska vai onni?

Omakohtaisesti huomaan, että tarvitsen luopumistyötä kyetäkseni ottamaan jotain uutta ja suurta vastaan. Minun reppuni ei ole rajaton. Näitä asioita on hyvä pysähtyä tarkastelemaan etenkin silloin, kun tyytymättömyyden versot alkavat pilkahdella sanoissa ja tunteissa. Mitä haluan, miltä tuntuu, haluanko tehdä asioille jotain vai olenko loppukädessä tyytyväinen siihen mitä on. Jos tunne alkaa olla synkkäsävyinen, ehdottaisin, että asia otettaisiin tarkempaan tarkasteluun. Hellästi itseä kuunnellen.

Vapaus tuo tilaa kauneudelle

Kun työstää itseä vaivaavia asioita, saattaa kokea jotain vapauttavaa. Itselleni kävi näin, kun sain möykyn rinnasta pois, henki alkoi kulkea uudelleen ja silmät avautuivat näkemään luonnon kauneuden, vaistosin ihmisten upeuden taas erilailla sekä kuulin lintuja ja tuulen huminaa. Mikä tunne huomata taas avautuvan elämälle sen sijaan, että käpertyisin sinne. Vaatiihan se hieman rohkeutta myöntää tosiasioita. Mutta se kannattaa! Jos en uskalla olla rehellinen itselleni, kenelle sitten uskallan olla?

vapaus
irtipäästäminen