Maistamisen eri ulottuvuudet

Kategoria: ravitsemus, yleiset

Maistamisen eri ulottuvuudet

Makuaistit ja maistaminen 

Makuaistimme muodostuu useista aisteista, joista yksi voi rakenne tai tuoksu. Maistamisen eri ulottuvuudet käsittää muutakin kuin sen, miltä ruoka näyttää. Meillä on monia aisteja, joita voimme yhdistää ruokahetkeen. Visuaalisuus, miltä ruoka näyttää sekä hajuaistit, miltä ruoka tuoksuu. Miltä se tuntuu, jos pystymme sitä kokeilemaan käsin tai haarukalla. Näiden lisäksi makuaisti on merkityksellinen, kun puhutaan ruoasta ja syömisestä. 

Totumme vuosien aikana syömään tietynlaista perusruokaa, emmekä kiinnitä siihen suurempaa huomioita. Syöminen tapahtuu tottumuksesta, voisiko sanoa jopa rutiinilla. Tutustumme myös uusiin makuihin pitkin elämäämme. Kansainvälistymisen myötä uudet maut ovat enemmän arkipäivää, eikä enää välttämättä tarvitse lähteä ulkomaille saadakseen uusia ruokaelämyksellisiä kokemuksia. 

Perimän vaikutus makutottumuksiimme on selkeä. Onhan lapsuusiän ravitsemuksella suuri merkitys. Sen lisäksi perimällä saattaa olla merkitystä monien mieltymyksiin makujen suhteen.

Pienenä useimmiten olemme epäluuloisempia uusiin ruokamakuihin kuin aikuisena. Ulkonäkö saattaa aiheuttaa jo epämiellyttävän tuntemuksen ja yksinkertaisesti kieltäydymme maistamasta jotain erikoista ruokaa. Silti rohkeasti maistamalla voimme muuttaa ennakkokäsitystämme ruoasta, ja löytää uusia eksoottisia juttuja ruokavalioomme.

Sammakon reisiä

Itse olin lapsena todella ronkeli. En tykännyt perunoista tai makaronilaatikkokaan ei väärin tehtynä maistunut. Maidon juomisen lopetin 7-vuotiaana ja ruokavalioni oli aika rajoittunut. Teininä aloin kokeilla uusia makuja ja tykästyinkin ruokiin, joita en lapsena olisi voinut kuvitella syövänä. 80-luvulla Ranskassa asuessani opin syömään ostereita, jänistä ja sammakon reisiä, muutama esimerkki kertoakseni. Rehellisyyden nimessä sammakon reisissä ei ole edes paljoa syötävää eikä niissä ole mitään erikoista makua. 

Mutta epämiellyttävä ennakkoajatus saattaa tulla jo pelkästään ajatuksesta, kun limaiset sammakot hyppivät kesäöinä kostealla nurmikolla? Jäniksen kohdalla mietimme sitä suloista pörröhäntäistä pupua pihan laidalla. Eihän sitä kukaan voi syödä, ja eettisistä syistä moni jättääkin eläimen syömistä. Kunnioitan ehdottomasti heidän päätöstä. 

Kokemuksellisuus

Lapsuuden muistot vaikuttavat meihin syvästi. Itse muistan tilanteen, kun tuttava pakotti minut syömään ruokaa, josta en pitänyt. Sen seurauksena ko. ruoka oli pannassa todella pitkään. Ja kysymyksessä oli jauheliha-makarooni-laatikko, josta lapset yleensä pitävät.

Ruokamyrkytys saattaa laukaista myös käyttäytymisen tiettyjen ruokien suhteen. Onko kyseesä pelko vai kehon oma suojamekanismi, joka toimii myös ruoka-aineallergioissa. Miksi itse lopetin maidon juonnin jo ensimmäisenä koulu vuonna. Kuitenkin minulla todettiin laktoosi-intoleranssi vasta parikymppisenä kokeiden tuloksena, mutta enhän ollut käyttänyt juurikaan maitotuotteita.

Syömiskäyttäytyminen

Pitääkö lapsi  pakottaa maistamaan? Aikuisesta puhumattakaan. Kaikkia makuja ja ruokia meidän ei ole rakastettava. Jos kyse ei ole mitenkään merkityksellinen terveyden kannalta, sen voi aina korvata jollain muulla. Jos kuitenkin haluaa oppia uusiin makuihin, pikkuhiljaa makutottumukset muuttuvat. Esimerkillisyyden voima toimii tässä kuten muissakin asioissa lasten ja nuorten suhteen. Kysymys lieneekin enemmän siitä, haluammeko vai onko meidän pakko? Pakko aiheuttaa meissä usein negatiivisia ja mieltä kahletsevia tunteita, kun taas halu ja mielenkiinto kokeilla jotain uutta synnyttää elämyksellisiä, monimuotoisia jännittäviä ajatuksia, ja ohjaavat toimintaamme positiivisesti. Kuten elämässä yleensäkin, on hyvä välillä pysähtyä miettimään toimintaamme ohjaavia mekanismeja ja vaikutteita. Aikuisena me itse valitsemme. Toivottavasti valitset siihen hetkeen juuri sen, mitä intuitio kertoo.