Stressin vaikutukset
Stressin vaikutukset ovat moninaiset ja yhtäaikaa niin yksilölliset. Pelkästään sana stressi tarkoittaa varmasti eri asioista niin sinulle kuin minulle. Yleismaailmallisesti se kuitenkin on negatiivissävytteinen ja useimmiten tarkoittaa ylikuormaa, liikaa töitä tai vääränlaista työtä tai ympäristöä joko töissä tai kotona. Parisuhteessa taustalla voi olla monia tyytymättömyyttä ja epävarmuutta aiheuttavia asioita. Harrastuksetkin voivat pahimmillaan aiheuttaa stressiä.
Stressi vaikuttaa niin mieleen kuin kehoon, ja jokaisella vaikutukset ovat erilaiset. Stressi on sanana minulla aika negatiivinen, mutta ei pidä unohtaa sitä, että on myös hyvää, positiivista stressiä. Joten ehkä sanana voisi miettiä, onko stressi sanana se itselle oikea. Mitä se resonoi mielessä? Mitä sen haluaa resonoida? Jos kuitenkin tunnistaa, että stressi on sanana oikea, ja tunteesta haluaa eroon, sitten on aika puheen sijaan tehdä jotain.
Miksi stressaannumme?
Miksi ylipäätään tuntuu, että jo lapset ovat stressaantuneita, ja se ilmenee levottomuutena, sairasteluna, masennuksena. Miksi ihmeessä tänä päivänä me olemme niin kireitä ja voimme pahoin? Onko maailma muuttunut niin, vai onko meidän odotukset elämästä muuttuneet? Haluammeko ”helppoa elämää” vai onko todellisuus muuttunut karummaksi. Siihen kukaan ei varmasti pysty vastaamaan, mutta odotukset elämässä - niin työssä kuin vapaalla - ovat muuttuneet paljon. Vaatimukset muuttuvat, enkä tiedä kasvavatko ne, mutta ovat erilaisia. Jos mietimme työelämää, siellä selviytyäkseen täytyy olla kyky hyväksyä jatkuva muutos. Kukaan ei voi ennustaa, mitä huomenna tapahtuu. Turvallisuushakuiselle ihmiselle se on aika painajainen. Tulevaisuuden tutkimukset selvästi korostavat sitä, että vuorovaikutustaidoilta taitavat henkilöt pärjäävät elämässä paremmin. Tekoäly korvaa enemmän ja enemmän työssä asioita, mutta ihmisten välistä vuorovaikutusta ei ihan heti kukaan korvaa. Tekniikka kehittyy ja olemme entistä enemmän kiinni erilaisissa teknisissä härpäkkeissä. Olemme niin kiireisiä, ja kuitenkin ehdimme lukea sosiaalisen median uutisia, ja sieltä negatiiviset asiat saattavat aiheuttaa lisää ahdistusta ja jäädä alitajuiseen mieleen. Tässä muutamia yleisiä syitä, lista on loputon…
Kiire?
Kiire on sana. Se on tunne. Se on toimintaa. Kiireen sivutuotteen valitettavan usein tulee stressiä ja pahoinvointia, tyytymättömyyttä, kykenemättömyyttä ajatella selkeästi. Kun kiire vaivaa liian usein, se johtaa virheisiin. Mielen tasolla se voi lamaannuttaa ja toimia motivaatiota laskevana tekijänä. Meidän suhtautuminen työkuormaan on yksilöllinen, joku kestää sitä enemmän kuin toinen. Uskallan silti väittää, että työkuormaa merkittävämpiä asioita ovat ne, jotka ovat oman arvomaailman mukaista toimintaa tai jos ne sotivat omia periaatteita, siinä vaiheessa ne kääntyvät meitä vastaa.
Jos kiire johtaa stressiin, on syytä pysähtyä. Johanna puhuu Polkuporinossa stressileikkurista, joka on hänen kehittämä työkalu stressinhallintaan. Merkittävä osa siitä on ajanhallintaa ja priorisointia. Asenne, miten me aikaa ja tekemistä hallitsemme. Sekä sitä, miten me suhtaudumme asioihin ja miten hyvin me siedämme kiirettä. Miten hyvin me osaamme palautua siitä. Muistammeko pysähtyä ja olla läsnä.
Multitasking on edelleen päivän sana, vaikka kaikki tutkimukset osoittavat, että se on pelkkä uskomus, eikä totta. Aivomme kykenevät siihen, että teemme vain yhden asian kerrallaan, vaikka kuvittelemmekin olevamme tehokkaampia kuin todellisuus on. Usein tehokkuus tulee sieltä, että keskitymme yhteen asiaan kerralla, teemme sen loppuun.
Mihin stressi voi johtaa?
Jos jättää huomioimatta oman jaksamisen, ja ylläpitää asennetta, minä jaksan ja kykenen. Kukaan meistä ei ole superihminen ja väsymys saattaa hiipiä vähitellen, huomaamatta. Pahimmillaan se voi johtaa masennukseen, joka pahimmillaan on taas hankalampi hoitaa. Siksi on hyvä pysähtyä aikaisemmin oman jaksamisen, mielialan ja fiiliksen äärelle. Ylianalysointi ei johda hyvään lopputulokseen, mutta asioita ei myöskään pidä kieltää ja lakasta maton alle. Elämään kuuluu myös haastavat hetket.
Oikea aika rentoutumiseen on silloin, kun sinulla ei ole aikaa siihen.”
— Sidney J. Harris
Selviytymiskeinot
Kun teemme pitkää päivää keskimäärin maanantaista perjantaihin, palautumiselle on tärkeää varata aikaa. Ajanhallintaa kannattaa laajentaa myös viikonloppuun, ja jättää aikaa vain olemiselle.
Hallinnan tunne saattaa kadota välillä työelämässä, kun emme saa vaikuttaa asioihin toivomallamme tavalla. Silloin hallinnan tunne kannattaa toteuttaa jossain muussa asiassa, niin tasapaino säilyy. Meditaatio, erilaiset keholliset harjoitukset auttavat sekä liikunta. Kuten Johanna Verho puhuu podcastissa aiheesta, ja hän antoi pienen vinkin loppuun, että kielen irrottaminen kitalaesta voi auttaa. Sen kokeilu kannattaa - nopea muutos kehossa voi siirtyä mielen tasolle.
Tunnistamiseen ei varmasti ole mitään oikeaa keinoa. Itse olen kerran vajonnut hetkellisesti pohjalle, ja tunnistan itse aika nopeasti käyttäytymisestäni ja keskittymiskyvystäni, kun kaikkea on liikaa. Itse siinä kohtaa pyrin pysähtymään, priorisoimaan asioita, raivaan kalenterista asioille, joista saan voimaa ja unohdan ne, jotka vievät energiaa. Pyrin olemaan sellaisten ihmisten lähellä, joiden kanssa on lupa olla oma itsensä, jotka hyväksyvät minut sellaisena kuin olen. Itselläni kehollisten harjoitusten lisäksi toimii puhuminen, myös ventovieraan coachin kanssa, joka tuo ajatteluuni ihan uusia näkökulmia. Se selkiyttää ajatuksia ja auttaa tekemään suunnitelmaa tulevaisuuteen, joka on vähemmän stressitön.
