Itsemyötätunto 

Itsemyötätunto, mitä ihmettä se oikeasti tarkoittaa? Kenelle annan myötätuntoa ja mitä se myötätunto oikeastaan on. Mindfulnessin ja tietoisuustaitojen levitessä myötätunnosta aletaan puhua enemmän ja enemmän. Taitoja jalkautetaan kouluihin ja yritysmaailmaan, johon minä taputan käsiäni. Olemme riittävän kauan eläneet maailmassa, jossa arvot välillä vääristyvät, ja tietoisuuden myötä meidän ajatusmaailmamme muuttuu, tapamme suhtautua asioihin muuttuu. Ja kaikkihan lähtee kuitenkin meidän jokaisen kohdasta itsestä. Minusta. 

Itseäni aihe on kiinnostanut kauan, ja välillä työelämä on rehellisesti aika vaativaa, vaikka siitä kuinka tykkääkin. Siksi itselleni elinehto on omien ajatusten tuulettaminen, uusien näkökulmien saaminen ja muiden ajatusten kuuleminen. Kävinkin kuuntelemassa viime viikolla NLP-yhdistyksen iltaluennon aiheesta Itsemyötätunnosta. Reija Könönen sai meidät kaikki pysähtymään aiheen ääreen ja illan harjoitukset avasivat taas oman mielen maisemia, ja suhtautumista itseen. Vaikka sitä useinkin ajattelee, että se miten kohtelen itseä, on kunnossa, mutta kieltämättä ainakin itse huomaan olevani aika ankarakin jossain asioissa itselleni. Muiden vaatimukset saattavat muuttua omiksi vaatimuksiksi. Unohdan itseni kohdalla välillä armollisuuden. Ja välillä sitä tulee annettua itselle turhaankin piiskaa.

Yksi myötätuntoisuuden hetki voi muuttaa päiväsi kulun.
Monta itsemyötätuntoista hetkeä voi muuttaa koko elämäsi kulun.
- Christopher Germer

Kun muistamme kohdella itseämme kuin rakkainta ystävää, olemme ytimen ääressä. Se ei tarkoita, että säälimme itseämme tai kiellämme kaiken negatiivisen, vaan suhtaudumme itseemme terveellä pohjalla. NLP-ajattelun perusteita on se, että se mihin huomio kohdistuu, vahvistuu. Jos jatkuvasti puhumme itsestämme tai itsellemme vähättelevästi, vähitellen alamme ajatella niin. Sanojen voima on ylipäätään vahva, ja on aika eri asia kutsummeko itseämme sanoilla tyhmä tai ajattelematon, läski tai muodokas, idiootti tai rohkea, mitä se sitten kenellekin on. Siksi haastankin sinut istumaan hetkeksi, ota oma tila ja hyvä asento, laita silmät kiinni ja tunnustele, millaisia ajatuksia, sanoja ja tuntemuksia sinulle tulee, kun ajattelet itseäsi. Paremmin tähän pääsee kiinni, kun miettii, miten puhun itselleni juuri silloin, kun olen epäonnistunut. Entä onnistumisen hetkellä? Uskallanko pistää tanssiksia ja huutaa (edes mielessä) wuhuuu vai himmailenko, että ihan hyvä. Entä kun ystävä onnistuu - onko reaktiosi sama? Ellei ole, heitän kysymyksen miksi? 

Kaiken pohjalla on hyväksyminen itsensä sellaisena kuin on. Siksi tutkimusmatka itseen on aina sen arvoinen. Yksi lempiaiheistani on parisuhteeseen liittyvät asiat ja hyvä parisuhde, mitä ominaisuuksia sen onnistumiseksi on hyvä olla. Väittäisin, että itsemyötätunto on sielläkin hyvä pohjarakenne. Kun hyväksymme itsemme, väittäisin, että olemme inhimillisempiä, hyväksymme myös toiset paremmin. Omassa päivätyössäni törmään aika usein ajatteluun, että "olen tällainen, joka ei ole hyvä". Tarkoittaen, että minun pitäisi olla jotain muuta. Esimerkiksi usein introvertit sanovat, että he ovat huonompia kuin extrovertit. Tämäkin on meidän oman pään sisälle rakentunut uskomus, mistä se sinne on alkujaan lähtenytkään. Kuka määrittää ihmisen paremmuuden tai huonommuuden? Maailma on niin paljon rikkaampi paikka elää, kun olemme erilaisia. 

Reija lopetti luennon siihen, että voimme itse valita, miten itseämme kohtelemme. Minä haluan lopettaa samaan teemaan. Millaiseen iltaan haluat päättää päiväsi tai millaiseen aamuun haluat herätä? Herätä upean itsesi vieressä, eikö vaan?